Peliriippuvuuden tutkimusta tarvitaan asiakastyön tueksi

Peliklinikan joulun alla järjestämässä seminaarissa keskusteltiin laajasti tutkimuksen hyödyntämisestä käytännön asiakastyössä ja erilaisista tutkimustiedon tarpeista. Tutkimustietoa tarvitaan lisää, samoin kuin resursseja tutkimustulosten kääntämiseen asiakastyön ja budjettipäätösten hyväksi.

peliseminaarin-paneeli
Panelisteina projektipäällikkö Helena Heinonen (Sosiaalialan osaamiskeskus Verso/Neljän tuulen hanke), asiakastyöntekijä/kokemusasiantuntija Hanna Karmakka-Asare (Tiltti), erikoissuunnittelija Minna Kesänen (THL, päihteet ja riippuvuudet -yksikkö) sekä psykologi Otso Saariluoma (Peliklinikka).
Paneelitilaisuutta alusti kolme asiantuntijanäkökulmaa. Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto peräänkuulutti poliitikon näkökulmasta vastuullista rahapelipolitiikkaa, jonka kautta voidaan vaikuttaa myös köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen.

THL:n erikoistutkija Anne Salonen puolestaan esitteli Rahapelikysely-tutkimuksen osiota, jossa tutkittiin pelihaittojen esiintyvyyttä Peliklinikan asiakkaiden keskuudessa. Aineiston vertailu samoihin aikoihin toteutettuun väestökyselyyn osoitti esimerkiksi sen, että väestökyselyssä miehet pelasivat huomattavasti naisia useammin, kun taas Peliklinikalta apua hakeneiden joukossa ei vastaavia sukupuolieroja esiintynyt.

Peliklinikan oma tutkija Maria Heiskanen pyrki esityksessään herättämään kysymyksiä rahapelitutkimuksen mahdollisista tavoitteista ja erityisesti sen roolista rahapeliongelman luonteen ymmärtämisessä, asiakkaiden auttamisessa ja palveluiden kehittämisessä. Peliklinikalla kerätään runsaasti dataa asiakkaiden profiileista ja pelaamisesta, joka on myös ulkopuolisten tutkijoiden käytettävissä. Mielekkäiden tutkimuskysymysten hahmottaminen ja vastausten etsiminen tutkimuksen kautta ovat hitaita prosesseja, joissa tutkimusverkostoilla on iso merkitys.

Myös kommenttipuheenvuoron esittänyt erityisasiantuntija Mari Pajula sosiaali- ja terveysministeriöstä korosti asiakkaiden profiilien ja ongelmien kompleksisuuden ymmärtämistä erilaisen tutkimuksen keinoin. Tiedon lisäksi rahapeliuudistuksen tavoitteisiin pääsy – haittojen ehkäisy – vaatii asianmukaista rahoitusta.

Tutkimuksen eri roolit

Tutkimuksella nähtiin olevan monta roolia, kuten työntekijän työssä jaksamisen vahvistaminen, tiedon lisääminen, kansainvälisten rahapelaamisen trendien ymmärtäminen, rahapeliongelman stigman vähentäminen ja poliittisten päättäjien vakuuttaminen. Yhteinen viesti oli että monenlaista tutkimusta tarvitaan.

Tutkimuksen perässä pysyminen ja tulosten kääntäminen esimerkiksi käytännön asiakastyön tai budjettipäätösten tueksi vaatii kuitenkin resursseja, joita kaikilla ei ole käytettävissä. Erilaiset sosiaalisen median työkalut ja jalkautuvan tutkijan malli nähtiin tässä suhteessa ensisijaisen arvokkaiksi.

Yhteenveto päivän annista

  • Vaikka tiedämme rahapelaamisesta joiltain osin paljonkin, moni tutkimuskysymys odottaa edelleen ratkaisijaa. Esimerkiksi eteläisen Suomen ulkopuolista tutkimustietoa on toistaiseksi suhteellisen vähän, kuten myös tietoa tyypillisistä hoitopoluista erityisesti peruspalvelujen sisällä, hoitomuotojen vaikuttavuudesta ja erilaisten pelaajaryhmien tarpeista.
  • Tiedolla johtaminen ja palvelujen parantaminen onnistuu, jos meillä on osaamista ja resursseja hyödyntää pelaajista kerättävää tietoa. Peliklinikka esimerkiksi tuottaa asiakkaistaan ja kattavista palveluistaan monipuolista aineistoa joka on tutkijoiden ulottuvilla.

Lisätietoja

Maria Heiskanen
Tutkija
040 681 1082
maria.heiskanen(ät)hus.fi

Corinne Björkenheim
projektipäällikkö
040 175 8244
corinne.bjorkenheim(ät)hus.fi