Rahapelaaminen

Rahapelaaminen Suomessa

Suomalaiset ovat innokkaita pelaamaan rahapelejä. Valtaosa suomalaisista pelaa jotain rahapeliä. Ongelmapelaajia kaikista pelaajista on suhteellisen vähän, mutta he tuovat merkittävän osan peliyhtiöiden voitoista.

Suomessa rahapelien pelaajien osuus väestöstä on poikkeuksellisen korkea, jos tilannetta vertaa muihin maihin. Kolme neljästä suomalaisesta pelaa rahapelejä vuosittain. Voi sanoa, että suomalaisten rahapelien kulutus on kansainvälistä huippua.

Vähintään viikoittain rahapelejä pelaa 36 prosenttia 15-74 -vuotiaista suomalaisista. Useimmille se on viikoittainen lotto, mutta tässä joukossa on myös paljon niitä pelaajia, joille pelaaminen on pysyvä elämäntapa.

Osalle kehittyykin vakavia rahapeliongelmia. Suomessa on vuonna 2011 tehdyn väestötutkimuksen mukaan noin 110 000 ongelmapelaajaa. Heistä yli kolmannes eli noin 40 000 ihmistä on todennäköisiä peliriippuvaisia.

Ongelmapelaaminen kasvattaa peliyhtiöiden voittoja

Keskimäärin suomalainen häviää kotimaisiin rahapeleihin noin 510 euroa vuodessa. Kyse on tällöin 15–74-vuotiasta suomalaisista.

Peliyhtiöiden tuotto eli rahapelaajien häviämä summa on yhteensä noin 1,7 miljardia euroa. Tämä summa ei jakaudu tasaisesti.

Kaikilla suurempia summia peleihin kuluttavilla ei tietenkään ole peliongelmaa, mutta ongelmia pelaamisen hallinnan kanssa on kaikkiaan 2,7 prosentilla 15–74-vuotiaasta väestöstä. Nämä ongelmapelaajat tuottavat merkittävän osan peliyhtiöiden voitoista.

Rahapelipolitiikka

Suomalainen rahapelijärjestelmä on lakiperusteinen yksinoikeusjärjestelmä. Peliyhtiöt ovat valtion ohjauksen alaisia ja niiden tuotot käytetään arpajaislain nojalla määrättyihin yleishyödyllisin tarkoituksiin.

Suomalainen rahapelijärjestelmä perustuu yksioikeusjärjestelmään, jossa arpajaislaissa (23.11.2011/1047) on määritelty rahapelitoimijat. Kolme suomalaista rahapeliyhteisöä, RAY, Veikkaus ja Fintoto ovat valtion ohjauksessa ja niiden tuotot käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin arpajaislaissa määritellyllä tavalla. Rahapeliyhteisöjen ohjauksesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö.

Rahapelijärjestelmä sääntely ja valvonta kuuluvat sisäministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriö vastaa rahapelihaittojen seurannasta ja ehkäisystä. Tämän tehtävän se on osin delegoinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.

Rahapelihaittojen ehkäisy kuuluu kuntien ehkäisevän päihdetyön kokonaisuuteen. Rahapeliriippuvaisten hoidon järjestäminen on myös kuntien vastuulla.

Tietoa rahapelaamisesta

Peliklinikan kumppanin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivustolla on kattavasti koottu tietoa ja ainestoa rahapelaamisen ehkäisystä, haitoista, hoidosta, tuesta, politiikasta ja tutkimuksesta.